Kalustoni

Olen vannoutunut Olympus-fani ja kaikki kamerani paria Canon-pokkari ja Nikon-filmijärkkäri harhailujeni jälkeen ovat olleet Olympuksia. Ensimmäinen digikamerani oli pikkuruinen Olympus FE-100, jonka avustuksella pääsin kuvauksen hurmostilaan. Aikaisemmin oli pitänyt pihistellä filmiruutujen kanssa eikä pelkkää räpsimistä pihi luonteeni kestänyt ollenkaan. Nyt saatoin "polttaa filmiä" huoletta yhteen kohteeseen ruututolkulla ja valita niistä parhaat talteen. Ah onnen päivää!

(kuva netistä)

 

Pikkuruinen Olympus omasi vielä pikkuruisemman näyttöruudun, josta ei kunnolla saanut tolkkua ja megapikseleitä oli vain 4, mutta optiikka tässä on kohdallaan, sain sillä loistavia makrokuvia. Kuten alla olevasta (nyt jo edesmenneestä) kissani kuvasta voi nähdä.

 

 

Tämän kameran perusteella halusin pysyä Olympuksessa ja kun nälkä tietysti kasvoi syödessä alkoi digijärkkärin hankkiminen poltella. Paikallisesta fotoliikkeestä löytyikin sitten sopivasti esittelykäytössä ollut E-400, joka oli jäämässä uudempien mallien jalkoihin. Minua se ei haitannut, sillä ominaisuudet tässäkin kamerassa olivat loistavat ja samat terävät optiikat käytössä. Löysin TM.n testin, jossa ko. kameran kakkulat olivat päihittäneet jopa suuret Canonit ja Nikonit.

 

 

Parina ensimmäisenä vuotena tyydyin mukana tulleisiin kahteen kittilinssiin, joilla sainkin oikein mukavia kuvia.

 

 

Tämä kuva on otettu kittilinssillä, 40-150 f4.0-5.6 Eihän ole varsinaisesti mikään lintuputki, mutta kakkulan erottelukyky on erinomainen ja croppaamalla kuvista saa tosi näyttäviä.

 

 

 

Tämä kuva on otettu samalla putkella. Minusta melkoisen hyvä saavutus kittiputkelle 40-150. Hämmästyin, kun huomasin kraaterienkin näkyvän noin hyvin.

 

Viime kesäksi, Tanskan matkaa ajatellen, hankin loput himoamani linssit eli Zuiko digital ED 70-300 f4.0-5.6 ja 35 mm f3.5 macron. Kitteinähän olivat tulleet 14-42 f3.5-5.6 ja 40-150 f4.0-5.6

 

Näillä olen pärjäillyt hyvin ja ottanut kaikki täällä blogissa esitetyt kuvat. Jotkut kuvat olen ottanut myös Olympus TG-310 kameralla, mutta sen laatuun en ole kovinkaan tyytyväinen. Aikaisemmin omistamani mjuu 5010 oli parempi, mutta jostain syystä en ollut siihenkään tyytyväinen ja annoin sen eteenpäin hommaten tuon TG:n. Nyt haeskelenkin uutta pokkaria ja saatanpa siinä kokeilla jotain muuta merkkiäkin.

 

Olen kuitenkin sitä mieltä, että välineillä ei kuvat parane, jollei ole näkemystä. Kyllähän hyvä kamera tuo hyvää kuvanlaatua, mutta ei mielenkiintoisia kuvia. Se tulee kuvaajasta. Kuvaajalla pitää olla taito ns. nähdä. Mutta taitaa tuo kilpavarustelu vain huumata nykyihmisen ja on mukava brassailla tonneja maksavalla kalustolla, hakeutua haaskalle ja ottaa muutama karhukuva. Minä aion edelleenkin pärjätä loistavalla vanhalla E-400 (jolla kuva pitää etsiä vanhanaikaisesti etsimen läpi) ja käyttää silmiäni ja mielikuvitustani kuvien näkemiseen. Jollei ole taitoa "nähdä" ei tonnien kameralla tee mitään ja taso on samaa kuin kellä tahansa sunnuntairäpsyttelijällä.

 

Vielä pari kuvaa E-400 kamerasta.

 

Kylpyhuoneeni kondenssiveden luomaa ikkunataidetta. Huomaa vesipisarassa ylösalaisin kuvastuva maisema.

 

 

Liekkien leikkiä leivinuunissa.