Lapsuus, villikaura. Syvä aavistusten metsä.
Salaisuus. Vaihtuminen. Hidas kypsymisen aika.
Kuolema kätkeytyy, sillä on naamion silmät.
Naamion hiljaisuus hengittää kaikkialla.
Nukun vintillä. Hevonen: silmä kuin syvä lampi
tulee ruutuun ja ennustaa sisälmyksien hämärästä.
Joku laskee jalkansa metsän sydämelle.
Joku on alati läsnä, ja rautayrtti kukkii.
(Eeva-Liisa Manner, 1971)
Salaisuus. Vaihtuminen. Hidas kypsymisen aika.
Kuolema kätkeytyy, sillä on naamion silmät.
Naamion hiljaisuus hengittää kaikkialla.
Nukun vintillä. Hevonen: silmä kuin syvä lampi
tulee ruutuun ja ennustaa sisälmyksien hämärästä.
Joku laskee jalkansa metsän sydämelle.
Joku on alati läsnä, ja rautayrtti kukkii.
(Eeva-Liisa Manner, 1971)
Huikea kuva joka komppaa runon kanssa.
VastaaPoistaKaunis ja herkkä kuva. Sopii runoon hyvin.
VastaaPoistaKiitos. Eeva-Liisa Manner on tärkeä minulle ja siksi panostin erityisesti tähän.
VastaaPoistaErittäin hieno vastaus haasteeseen, runo ja kuva sopivat saumattomasti yhteen.
VastaaPoistakerrassaan upea kuva, ihan kuten runossakin:)) onko se taulu kenties
VastaaPoistaKiitos :)
VastaaPoistaIlona: croppasin itse otetusta valokuvasta, muutin mustavalkoiseksi ja lisäsin suodinefektin.
Tässä kieltämättä on jotain runoa tulkitsevaa.
VastaaPoistaTässä on lempeä katse.
VastaaPoistaTaiteellinen ja salaperäinen, hieno vastaus!
VastaaPoista